LUKKO LEGENDAT osa 2
Jouni Peltonen täytti vuonna 2015 60 vuotta. "Joukki" peri Teppo Rastiolta Lukossa pelinumeron 4, joka on nyt jäädytetty.
Peltonen edusti koko uransa kasvattajaseuraansa Lukkoa.
Edustuksessa aloitin 17-vuotiaana. Ensimmäisellä kaudella nousimme Suomi-sarjasta SM-sarjaan. Siinä sitten pelasin 15 kautta. Vuoteen 1987 se loppui. Syitä on monia, mutta antaa niiden olla. Eipä kesätreenikään enää oikein maistunut, kertoo Peltonen.
Hän pelasi Lukossa 433 liigan runkosarjaottelua ja teki niissä 60+107 pistettä. Peltonen pelasi Lukossa 1973-1987. Hän jäi Lukossa ilman miesten SM-mitalia. Lukko voitti pronssia 1969 ja hopeaa 1988.
Polvivaivojen takia oma pelaaminen jää nykyisin vähiin. Lukon peleistä Joukki katsoo suurimman osan Äijänsuolla.
Joskus jää väliin, kun on samaan aikaan avantouinti Kivirannassa, paljastaa Peltonen.
Jounin tunnen siviilityöstään silloisen Rauma-Repolan konekorjaamolta, rento ja hyvä ammattimies.
Peltonen edusti Suomea MM-kisoissa ja Kanada-cupissa 1976.
Janne Rantanen, Olli Toikka
Matti Forss oli raumalaisen jääkiekon legenda, joka Lukko-vuosiensa välissä kävi auttamassa HIFK:ta kahteen Suomen mestaruuteen.
Forssin ensimmäinen jääkiekkoseura ei ollut Rauman Lukko vaan Rauman Hokki. Lukkoon hän siirtyi kuitenkin jo vähän yli kymmenvuotiaana. SM-sarjadebyytin Forss teki 16-vuotiaana syksyllä 1973.
Vuonna 1977 Forss siirtyi HIFK:hon. Keväällä 1979 tähtirinnat etenivät SM-finaaleihin, joissa vastustajaksi tuli Porin Ässät. Matti Forssin tehtävä oli vartioida vastustajan tähtihyökkääjä Veli-Pekka Ketola, mikä onnistuikin mestarillisesti. Vähäisempi ei ollut hänen ansionsa toiseenkaan HIFK:n mestaruuteen: vuoden 1983 viidennen SM-finaalin jatkoajalla Forss voitti ratkaisevan aloituksen, minkä seurauksena Pertti Lehtonen sivalsi kiekon Jokerien maaliin.
Mestaruusjuhlien jälkeen Forss palasi Raumalle auttamaan SM-liigasta pudonnutta Lukkoa tekemään paluun. Tämä onnistui yhdessä kaudessa, minkä jälkeen Forss kiekkoili Lukossa kymmenen liigakautta saavuttaen SM-hopeaa 1988 ja pronssia uransa päätöskaudellaan 1994.
Lukon kannattajat muistavat Matin varsinaisena herrasmiespelaajana ja taitokiekkoilun osaajana.
Jari Torkki (s. 11. elokuuta 1965 Hinnerjoki) on entinen suomalainen jääkiekkoilija. Pelipaikaltaan hän oli laitahyökkääjä.
Torkki aloitti uransa miesten tasolla kaudella 1981-1982 Rauman Lukon paidassa SM-liigassa. Chicago Blackhawks varasi hänetNHL:ään 1983 varaustilaisuuden kuudennella kierroksella numerolla 115. Torkki pelasi Lukossa vuoteen 1988. Hän pelasi 1987 MM-kilpailuissa ja 1988 olympialaisissa, mistä saavutuksena oli olympiahopea.
Syksyllä 1988 Torkki siirtyi Pohjois-Amerikkaan, mutta ei päässyt kauden aikana pelaamaan NHL:ässä kuin neljä ottelua. Kausi sujui pääasiassa IHL:ssä Saginaw Hawksissa. Seuraavan kauden hän pelasi myös IHL:ssä, tällä kertaa Indianapolis Icessa.
Kauden jälkeen hän palasi syksyllä 1990 Lukkoon, jossa pelasi vuoteen 1996 saakka. Vuonna 1996 hän siirtyi pelaamaan Saksaan, jossa pelasi kaksi kautta. Tämän jälkeen hän pelasi Italiassa kauteen 2001-2002 saakka. Saman kauden aikana hän siirtyi vieläBritanniaan, mutta lopetti uransa keväällä 2002. Uransa aikana Torkki teki SM-liigan runkosarjassa 453 ottelussa 210 maalia ja 215 syöttöä eli yhteensä 425 tehopistettä. Pudotuspeleissä tehot olivat 39 ottelussa 11 maalia ja 5 syöttöä eli yhteensä 16 tehopistettä.
Lukkofanit pitivät "Token" rämäpäisyydestä ja sitkeästä tilanteiden loppuun pelaamisesta.
Erik Hämäläinen on ainoa yli tuhat ottelua SM-liigassa pelannut jääkiekkoilija.
Rauman Lukon kasvatti Erik Hämäläinen debytoi puolustajana SM-liigassa kaudella 1982/83. Hän pelasi Lukossa kuusi vuotta ja KalPassa neljä ennen siirtymistään Jokereihin vuonna 1992. Kolme vuotta Helsingissä toivat yhden Suomen mestaruuden ja valinnan kauden 1992/93 parhaaksi liigapuolustajaksi. Vuonna 1995 Hämäläinen siirtyi kolmeksi vuodeksi Ruotsin AIK:hon, mitä seurasi paluu Raumalle 2001. Uransa loppuvuodet hän pelasi Lukossa lukuun ottamatta yhden kauden piipahdusta Sveitsissä. Kun Hämäläinen viimein hyvästeli pelikaukalot keväällä 2008, hänelle oli 21 liigakauden ajalta kertynyt ennätykselliset 1001 runkosarjaottelua. Erik Hämäläinen on ainoa yli tuhat ottelua SM-liigassa pelannut jääkiekkoilija.
Rauman Lukon kasvatti Erik Hämäläinen debytoi puolustajana SM-liigassa kaudella 1982/83. Hän pelasi Lukossa kuusi vuotta ja KalPassa neljä ennen siirtymistään Jokereihin vuonna 1992. Kolme vuotta Helsingissä toivat yhden Suomen mestaruuden ja valinnan kauden 1992/93 parhaaksi liigapuolustajaksi. Vuonna 1995 Hämäläinen siirtyi kolmeksi vuodeksi Ruotsin AIK:hon, mitä seurasi paluu Raumalle 2001. Uransa loppuvuodet hän pelasi Lukossa lukuun ottamatta yhden kauden piipahdusta Sveitsissä. Kun Hämäläinen viimein hyvästeli pelikaukalot keväällä 2008, hänelle oli 21 liigakauden ajalta kertynyt ennätykselliset 1001 runkosarjaottelua.
Maajoukkueessa Hämäläisen parhaat pelikaudet osuivat juuri leijonien läpimurtovuosiin. Hän pelasi kaikissa Suomen mitalijoukkueissa vuosina 1992-95 voittaen yhden MM-kullan ja kaksi hopeaa sekä olympiapronssin Lillehammerista 1994. Maajoukkueessa Hämäläisen parhaat pelikaudet osuivat juuri leijonien läpimurtovuosiin. Hän pelasi kaikissa Suomen mitalijoukkueissa vuosina 1992-95 voittaen yhden MM-kullan ja kaksi hopeaa sekä olympiapronssin Lillehammerista 1994.Maajoukkueessa Hämäläisen parhaat pelikaudet osuivat juuri Leijonien läpimurtovuosiin. Hän pelasi kaikissa Suomen mitalijoukkueissa vuosina 1992-95 voittaen yhden MM-kullan ja kaksi hopeaa sekä olympiapronssin Lillehammerista 1994.
Petri Vehanen nousi kasvattajaseuransa Rauman Lukon liigajoukkueen ykkösmaalivahdiksi kaudella 2001-2002. Vuonna 2005 Vehanen siirtyi Ruotsin Elitserieniin, Mora IK:n joukkueeseen. Seuraavan kauden hän pelasi Venäjän Superliigassa HK Neftehimik Nižnekamskissa, kunnes palasi takaisin Lukkoon 2007.
Marraskuussa 2009 hänet myytiin KHL-liigan Ak Bars Kazaniin, joka voitti kauden päätteeksi KHL:n mestaruuden Gagarin cupin. Kaksi ja puoli vuotta seurajoukkueessaan Kazanissa pelannut Vehanen siirtyi viiden vuoden sopimuksella takaisin Rauman Lukkoon keväällä 2012.
Huhtikuussa 2013 tšekkiläinen KHL-joukkue Lev Praha ilmoitti tehneensä alustavan sopimuksen Vehasen kanssa. Kaudella 2013-2014 Vehanen valittiin KHL:n tähdistöotteluun, josta hän kuitenkin jättäytyi pois. Vehanen oli tärkeässä roolissa joukkueen edetessä KHL-finaaleihin. Kaudeksi 2014-2015 Vehanen siirtyi Saksan DEL-liigaan, Eisbären Berlinin joukkueeseen.
Vehanen lopetti uransa jääkiekkoilijana keväällä 2018.
Vehanen oli vuoden 2008 MM-kilpailuissa Kanadassa maajoukkueen kakkosmaalivahtina ja oli maalilla yhdessä alkusarjan ottelussa. Vuoden 2010 MM-kilpailuissa Saksassa hän pelasi kolme ottelua. Vehanen oli kultaa voittaneen Suomen ykkösmaalivahti vuoden 2011 MM-kisoissa Slovakiassa, jossa hän torjui turnauksen parhaalla torjuntaprosentilla 95,4 ja päästettyjen maalien keskiarvolla 1,24. Hän oli joukkueessa myös vuoden 2012 MM-kotikisoissa.
- MM-kultaa 2011
- MM-pronssi 2008
- KHL-mestaruus 2010
- KHL:n paras maalivahti 2009-2010
- KHL:n paras päästettyjen maalien keskiarvo 2009-2010
- KHL.n paras torjuntaprosentti 2009-2010
- Karjala-turnaus 2009: paras maalivahti
- Karjala-turnauksen tähdistökentällisessä 2009
- Vuoden raumlainen 2011
- SM-liigan ennätys: Eniten pelattuja minuutteja runkosarjassa yksittäisellä kaudella (3446)